Ja jälkikäteen…

Suomen pää matkasta meni rutiinilla. Mittalaite löysi jälleen perille ehjänä, kone oli myöhässä vain puolisen tuntia (saapui siis viideltä aamulla), ja ulkoa sai heti taksin. Kotiin päästyäni purin repun ja nukuin lopultakin kunnon yöunet.

Kokonaisuudessaan matka oli mukava ja kokemusrikas. En ole ennen yöpynyt ulkomailla paikallisten ihmisten luona, mutta olen kyllä nyt valmis harkitsemaan sellaista uudestaankin – oli mielenkiintoista nähdä paikkoja ja elämäntyyliä tavallisten turisti- ja keskusta-alueiden ulkopuolelta. Lisäksi Sevilla on hyvin viehättävä kaupunki vanhoine rakennuksineen ja runsaine puistoineen, ja olisin voinut mieluusti viihtyä siellä pidempäänkin.

Kyseessä oli myös ensimmäinen ulkomaan työmatkani, ja sellaisena hyvin opettava. Ensi kerralla en tingi mukavuuksista, koska pari päivää tiukalla aikataululla ympäriinsä reissaten kuluttaa paljon kuntoa ja paljon rahaa.

Niin, ja ensi kerralla taidan pyrkiä valitsemaan pelkästään sellaisia lentoyhteyksiä, joita työmatkalaiset käyttävät. Suomalaiset turistit eivät ole hyvää matkaseuraa.

Opittua ja koettua

• Espanjassa lennot lähtevät kentältä aina myöhässä.
• Espanjalaiset eivät osaa piirtää karttoja oikein. Pohjoinen ei ole oikein missään kartassa ylhäällä, joten on hyvin hankala pysyä perässä suunnista.
• Espanja on halpa maa, eritoten busseilla on melkein ilmaista matkustaa (pari kymmentä kilsaa naapurikylästä keskustaan 1,35 €!).
• Vaikka Serranon perhe jotain muuta antaa ymmärtääkin, oikeastaan espanjalaiset ovat ihan sympaattista kansaa. Vaikkakin usein myös todella äänekästä.
• Espanjalaiset eivät osaa puhua englantia. Sitten yhtään. On tuuria löytää edes taksi, jonka kuljettaja osaa kertoa matkan hinnan englanniksi.
• Takseilla on kuitenkin kiva matkustaa, etenkin jos on 15 kilon mötikkä muovia ja elektroniikkaa kädessä roikkumassa.
• Työmatkalla on todella helppo herpaantua törsäämään rahaa; kun muutenkin matkustaa takseilla ja yöpyy hyvässä hotellissa, sitä aika lailla tunnontuskitta tulee laittaneeksi 15 euroa omaa rahaa pelkkään aamiaiseen.
• Nykyisen talouskriisin myötä Espanjalla menee kovin huonosti. Asiakkaani mukaan talouskriisin myötä maassa on irtisanottu jo luokkaa 5 miljoonaa ihmistä, joista suuri osa rakennusalalta. Harmaa työ on ollut aiemmin yleistä, ja maahan on muuttanut paljon kouluttamatonta työvoimaa rakennuksia pukkaamaan, ja tämä porukka on nyt sitten täysin tyhjän päällä ja joutuu jopa ryöstämään turisteja pelkästään saadakseen rahaa ruokaan.
• Vaikka olinkin selkeästi ulkomaalaisen näköinen pitkätukkahippi, kukaan ei silti yrittänyt varastaa minulta mitään. En edes ollut aina riittävän varovainen, vaan jopa otin pari kertaa lompakon esiin tyhmästi keskellä kauppakeskusta tarkastaakseni rahatilannetta. Eipä silti, vaikka lompakko olisi mennyt niin olisin silti menettänyt vain viitisen kymmentä euroa käteistä, kaikki muu oli paremmassa turvassa piilossa.
• Muuten Sevilla tuntuu olevan paljolti espanjalaisten ja yhdysvaltalaisten turistien suosiossa. Suuri osa turistimateriaalista on suoraan espanjaksi ja kaiketi espanjalaisia varten, mutta amerikanaksenttia kuulee kaupungin turistiosissa runsaasti. Itsekin päädyin pariin kertaan hetkelliseksi matkaoppaaksi kun jokin amerikkalainen keski-ikäinen pariskunta tuli kyselemään, että minkä monumentin juurella oikein istuinkaan, tai miten tutkimaani seinälle pystytettyä opaskarttaa pitäisi lukea.